Avainsanat

, , ,

Kate Mortonin kiitetty esikoinen on väkevä lukuromaani valinnoista, rakkaudesta, tragedioista ja kohtaloista.

Kate Mortonin kiitetty esikoinen on väkevä lukuromaani valinnoista, rakkaudesta, tragedioista ja kohtaloista.

Luin ensin Kate Mortonin uutukaisen Hylätyn puutarhan, ja kun pidin siitä niin kovasti, luin myös hänen kehutun esikoisensa, Paluu Rivertoniin. Kirjoissa on sama rakenne eli niissä kuljetetaan tarinaa eteenpäin eri aikatasoissa. Paluu Rivertoniin keskittyy enimmäkseen 1910-20 -luvuille sekä 1990-luvun loppuun.

Näyttämönä toimii Downton Abbeymäinen aateliskartano Englannin maaseudulla. Kertojina toimivat taloon sisäköksi tuleva nuori Grace, ja sama tyttö melkein satavuotiaana naisena, sekä yksi talon tyttäristä, Hannah.

Tarina käynnistyy, kun hoivakodissa olevaa Gracea pyydetään omalta osaltaan kertomaan 1920-luvun kohtalokkaista tapahtumista, joista ollaan tekemässä elokuvaa. Grace, joka tuntee aikansa pian loppuvan, pakottautuu palaamaan kipeisiin muistoihin ja kertomaan totuuden.

Teemaksi nousevat valinnat ja niiden seuraukset. Myös rakkaus, epäonnisuudessaankin, kannattelee juonta. Joillekin rakkaus on entisten valintojen yli kulkeva silta, joka romahtaa alta, toiset valitsevat rakkaudettoman elämän päästäkseen sillalle – huomatakseen rakkauden kuitenkin odottavan toisessa päässä.

Morton osaa jo esikoisessaan koukuttaa lukijan. Hän ripottelee pieniä vihjeitä, paljastaa vain vähän kerrallaan ja kutoo verkkoaan säie säikeeltä. Kirjan keskiosaan olisin kaivannut enemmän napakkuutta. Vaikka teksti on kuvailevaa, nautittavaa, mieleni teki välillä harppoa eteenpäin. Mutta tämä(kin) kirja on lukuromaani, joten sellaisena se kannattaa nautiskella.

Kate Morton: Paluu Rivertoniin. 613 sivua. Bazar Kustannus, 2014.