Avainsanat

, , , , , , , , ,

Tässä ne nyt sitten ovat: Raudun lapaset. Alkuperäiset virkatut kintaat löytyvät Kansallismuseon kokoelmista ja niiden nykyaikaistettu ohje on peräisin erinomaisesta Sukupolvien silmukat -kirjasta (pian tulee kirja-arvio). Itse halusin kokeilla Raudun kolmioita kirjoneuleella ja kalvosimien itä-karjalalaisia kierrereunoja. Paljon siis opittavaa! Mutta ei siinä kaikki: opettelin myös värjäämään itse lankoja.

Tässä ne nyt sitten ovat: Raudun lapaset. Kirjoneulottuina, kierrereunalla ja osin itse värjätyillä langoilla.

Tässä ne nyt sitten ovat: Raudun lapaset. Kirjoneulottuina, kierrereunalla ja osin itse värjätyillä langoilla.

Raudun evakon tyttärenä innostuin nähdessäni kintaiden ohjeen Sukupolvien silmukoissa. Uudistetut versiot niistä on Leena Kokon käsialaa. Kirjan virkatuissa kintaissa oli käytetty kasvivärjättyjä lankoja ja värit olivatkin kirkkaat ja kauniit. Olin miettinyt kasvivärjäyksen opettelua jo aiemmin, mutta tämä tuli hyvänä kimmokkeena. Muokkasin ohjetta mieleisekseni eli halusin tehdä kirjoneuletta sekä kalvosimet. Itä-karjalalainen kierrereuna näytti niin kauniilta, että halusin senkin opetella.

Aloitin siis työohjeella ja -mietinnällä. Mitä lankoja käyttäisin? Millä värjäisin ne? Miten niitä värjätään? Mistä löytyy ainekset ja tarvikkeet? Mitä lapasten ohjetta käyttäisin? Kuka opettaisi minulle kierrereunan?

Syksy oli sen verran lämmin, että keltaista väriä varten löysin vielä kauniita pietaryrttejä. Niiden ja keltasipulin sekoituksesta tuli kuitenkin ruskehtavaa. Käytin sitä yhteen ohueen raitaan. Koitin uudestaan pelkällä keltasipulilla. Siitä tuli kauniin heleä keltainen. Halusin väreistä heleitä, koska niitä ne olivat alkuperäisissäkin kintaissa. Kirjan muissakin Kannaksen kintaissa, mm. Terijoelta saaduissa lapasissa, on kauniin kirkkaita värejä ja näitä kolmioita. Mistähän ne lienevät peräisin?

Krappijauheen, josta sain punaisen, ostin valmiina. Samoin sinisen, indigolla värjätyn, langan Riihivillalta. Värjäysohjeita lueskelin Luonnonväriaineet-kirjasta, Riihivillan ja Wikikon sivuilta sekä Facebookin Vilkasta värjäystä! -ryhmästä. Oikaisin myös siinä kohdin, että ostin valmiita Novitan 7 veljestä -langat. Värjäykseen käytin valkoiseksi värjättyä lankaa (puretin sen ensin alunalla) ja lapasten pohjavärinä luonnonvaaleaa.

Kierrereunan minulle opetti tätini kädestä pitäen (kirjaimellisesti, sillä hahmotan huonosti sanallisia neulontaohjeita). Se lähtikin sujumaan hyvin. Kolmiokuvio minun täytyi oikeastaan suunnitella itse, sillä kuten Kokon Leena minulle kirjoittikin, en voinut käyttää kirjan kuvio-ohjetta. Tein sen mahdollisimman saman näköiseksi, vaikka lopputulos poikkeaakin alkuperäisestä. Tein kaavion 48 silmukalle, koska tiukalla käsialallani lapasista tulisi muuten liian kapeat. Päätin myös tehdä lapaseni aukkopeukalolla.

Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen Raudun lapasiini, vaikka kässäope antaisikin niistä ehkä kahdeksikon. Virheitä löytyy, löydän niitä itsekin, mutta lohduttaudun sillä, että eivät ne lapaset täydellisiä olleet ennenkään, etenkään tällaisten suhteellisen kokemattomien. Taitureiden taidonnäytteet ovat sitten jo erilaisia, ja minunkin seuraavat lapaseni ovat jo hienommat!

Täältä löytyy projektin aikaisemmat vaiheet: kasvivärjäyksen opettelua ja neulomisen aloitusta.