Avainsanat

, , ,

Viime aikoina olen joutunut pohtimaan, tai saanut pohtia, ihmisen elämänkaarta. Välillä ilo ja suru on koskettanut kauempaa, välillä läheltä. Uskon, että ilo elämänkaaren alkupäästä kantaa elämäkaaren loppumisen yli. Lohtua tuo myös ajatus siitä, että kaikelle, ja kaikille, on aikansa ja paikkansa. Siivet kantavat elämään, elämässä ja elämästä pois.

Hyvää matkaa.

 

Päivä valuu pois.

Viime äänet

painuvat jo

hiekkaan.

Värit liukenevat

yhä hiljaisempaan harmaaseen

rauhan hämärään –

ennen unta ja unia…

 

Tyytyväisyys –

Vielä viimeinen kädenliike

ennen lopullista järjestystä

ja tietoa:

tässä pienessä maailmassa

on kaikki nyt hyvin.

 

Molemmat Anne Friedin runot on teoksesta Hiljaisuus (1995). Ne löytyvät myös kokoelmateoksesta Anne Friedin ajatuksia, toimittanut Harri Markkula. WSOY, 1998.