Avainsanat

, , , , , , , , ,

Gabriel Hullo on tavallinen poika, jolla on tomera äiti ja meriä seilaava isä. Tai ei ehkä ihan tavallinen, sillä hänellä on kaksi haamuvaaria ja hän näkee kummituksia, joita muut eivät näe. Juha-Pekka Koskisen neljännessä Gabriel Hullo -tarinassa matkataan Meksikoon ja selvitellään anastetun perinnön arvoitusta.

Tämä oli ensikosketukseni runomuotoon puettuun Gabriel-seikkailuun. Kiinnostukseni herätti myös se, että tarinassa ollaan Meksikossa Kuolleiden päivän eli Dia de los Muertosin aikaan. Latinokulttuurissa edesmenneiden muistaminen tapahtuu värikkäämmin kuin meillä täällä Suomessa ja minusta se oli mainio mauste tarinassa. Siitä olisi voinut kirjoittaa enemmänkin!

rummut raikaa, luut kolkkaa,
haamut tanssii jytypolkkaa (s. 28)

Suora kerronta on enemmän makuuni, mutta toisaalta, eihän kirjaa ole minulle, aikuiselle, tarkoitettu. Lastenkirja voi hyvinkin olla runotarina, etenkin, kun riimit ja säkeet ovat yllättäviä ja niitä on helppo lukea ääneenkin. Paljon iltasatuja ja -tarinoita lukevana osaan arvostaa sitä. Kohta kuusivuotias Pienimmäinenkin tykkäsi kuunnella riimittelyä. 1-2 lukua luimme illassa, sen jälkeen jotain muuta, jolla laskeutua unia kohti. Uskoisin, että kirja kestää useita lukukertoja, sillä Koskinen käyttää sellaisia sanoja, ja ylipäätään sanoja niin, että niissä riittää makusteltavaa pidemmäksikin aikaa.

lumiukot sohjoista
riensivät kohti pohjoista (s. 5)

Tekstistä välittyy kaipuu merelle ja isoon seikkailuun. Se on varmasti merenkävijäsuvun vesalle ominaista! Vanhempana pidin siitä, että kirjailija ei sysännyt Gabrielia yksinään kylmille laineille uimaan tai uppoamaan, vaan mukaan lähti koko epäsovinnainen perhekonkkaronkka haamuvaareja myöten. Lähtösysäyksenä toimii pursimies Baldomeron kokema vääryys, jota lähdetään oikomaan.

Kannella kun askeltaa,
meren syliin vaipuu maa. (s. 21)

Kirja taitaa olla omiaan eskari-ikäisille ja hieman vanhemmille lapsille. Ainakin siinä on jännitystä ja mielikuvitusta kutittelevia aineksia sopivasti mitoitettuna. Kirjan on kuvittanut J-P Koskisen tytär Miranda Mord. Hienoa yhteistyötä!

Kirja on arvostelukappale.

Juha-Pekka Koskinen: Gabriel Hullo & Merimatka Meksikoon. 39 sivua. Haamu, 2017.