Avainsanat

, , , ,

Pirjo Puukon Mutkanlukutaito on hallittu ja taidokas novellikokoelma.

Pirjo Puukon esikoisteos on taidokas ja laadukas novellikokoelma. Alkusyksystä ilmestyneessä kirjassa on 18 novellia, joissa kirjailija pääsee esittelemään laajalla kirjolla osaamistaan ja kokemustaan. Hyvällä omalla tunnolla lopputulosta voi kutsua onnistuneeksi taidonnäytteeksi. Pirjo Puukko kirjoo ihmisistä, elämästä, sattumuksista, vinosta huumorista, surusta ja kohtalon kolhuista kudelman kirkkaalla ja ilmavalla kielellä – kirkkaimmilla ilmoilla kun näkee pisimmälle.

Kirjailija on jakanut teoksensa kolmeen osioon: Missä kaksi ihmistä, siellä kaksi maailmaa, Asiat väistävät suunnitelmia ja Vinoja katseita. Ensimmäisessä osiossa käsitellään parisuhteita eri näkökulmista; kaipausta, syrjäpolkuja, inhimillistä kompuroimista ja anteeksiantoa. Mukana on myös kertomus naapurisuhteista, joiden surkuhupaisuus tiivistää parisuhdetta. Kirjailija osaa kuljettaa lukijaa tunnelmasta toiseen; sanavalinnat tukevat tunneilmastoa ja ympäristönkuvausta. Lukija kulkee Italiassa etruskien nautintojen jalanjäljissä, syö, juo viiniä, nauttii lämmöstä ja maisemista. Kosketus lisää elementin aistikattaukseen. Poltettu sienna -novelli oli mielestäni näistä vahvin teksti.

Asiat väistävät suunnitelmia on loistava otsake! Se on jo itsessään pieni maailma, joka kuvaa sitä elämän surkuhupaisuutta, jota jokainen meistä joskus kokee. Se voi ilmentyä huumorina, kun mutkanlukutaito pettää, tai viiltävänä kipuna sydämessä elämättömän elämän jäljiltä, kuten novellissa Universumin yksinäisin mies. Tässä lainauksessa kyseisestä novellista kirjailija kirjoittaa ajankuvaa ja kokemusta hienosti: ”Jalat tuntuvat vanhoilta silitysraudoilta, joita ei ole kuumennettu tarpeeksi, ne ovat tahmeat eivätkä tahdo siirtyä eteenpäin”. Asiat voivat väistää myös suunnitelmia, jos tukahdutetut tunteet pyrkivät pintaan. Väistäminen ottaa monia muotoja.

Kolmannessa osiossa viljellään vinoja katseita. Sukupolvien kesken, sukupuolten kesken, äidiltä tyttärelle ja tyttäreltä äidille, kerrostalon asukkaiden kesken. Pieniä, herkullisia kertomuksia.

Pirjo Puukko osaa kuvata ihmisiä tarkasti, mutta lempeästi. Eri miljööt ja aikakaudet taipuvat keveästi hänen kynänsä kaariin. Teksteistä huomaa, että niitä on ajateltu ja hiottu, rytmitetty, kuulosteltu ja käännelty sopivaan kulmaan. Kohtaukset ja näyttämöt ovat täyteläisiä, jokaisessa novellissa on maailma. Kaiken kaikkiaan hieno, tasapainoinen ja tyylikäs kokonaisuus.

Jos novellien maailma ei ole vielä tuttu, tästä kirjasta on hyvä aloittaa. Elämänmakuiset tarinat sopivat moneen makuun ja eri ikäisille.

Pirjo Puukko on Stresa Kustannuksen yksi kuudesta esikoiskirjailijasta. Kirjasta on kirjoitettu myös Mannilaisen Elämä on ihanaa -blogissa.

Kirja on arvostelukappale.

Pirjo Puukko: Mutkanlukutaito. 135 sivua. Stresa Kustannus, 2017.