Category Archives: Reseptit

Testissä: Sitruunainen broileri-kasvisspagetti (G, L)

31 perjantai Elo 2018

Posted by in Reseptit, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , ,

kasvisspagu

Jotkut haaveilevat rantalomasta, minä julienneveitsestä. Julienneveitsellä saa helposti siipaloitua kasviksista ”spagettia”, joskin kasvikset voi pilkkoa ohuiksi pitkuloiksi myös tavallisella veitsellä. Loppukesästä sain kuitenkin aikaiseksi hommata  julienneveitsen ja a vot! Kylläpä tuli kasvisspagetin ainekset helposti kasaan. Testailin tässä aiemmin Suvi Rüsterin FODMAP-reseptejä: (Anna 31/2018) Kvinoa-fenkoli -risottoa ja nyt kokeilin Sitruunaista broileri-kasvisspagettia. Tästäkin voi jättää lihan ja maitotuotteet pois ja korvata ne vaikkapa kasvisjuustolla. Sitruuna toimi oikein hyvin, joskin kuoriraasteen, kurkuman ja mintun jätin pois. Lisäsin paistovaiheessa pannulle laktoositonta mozzarellaa, lisäksi kiersin pari kierrosta viispippurimyllystä annoksen päälle. Broilerin fileesuikaleiden sijaan ostin valkosipulilla ja yrteillä maustettua broilerin minuuttifilettä, kypsensin, paloittelin ja lisäsin kasvisten kera pannulle. Kurkuma olisi kyllä saattanut tuoda toivottua kipakkuutta, joten sitä laitan seuraavalla kerralla. Ruuasta tuli todella hyvänmakuista ja teen sitä ehdottomasti toistekin!

Sitruunainen broileri-kasvisspagetti (G, L)

4 annosta

1 (400g) kesäkurpitsa

2 porkkanaa

1 sitruunan raastettu kuori ja mehu

2 rkl kylmäpuristettua rypsiöljyä

300g broilerin fileesuikaleita

1 tl kurkumaa

1 tl suolaa

1 dl raastettua parmesaanijuustoa

1 dl minttua

  1. Pese kesäkurpitsa. Pese ja kuori porkkanat. Leikkaa kesäkurpitsat ja porkkanat kuorimaveitsellä tai julienneveitsellä ohuiksi pitkiksi suikaleiksi.
  2. Pese sitruuna lämpimällä vedellä. Raasta sitruunasta kuori ja purista mehu.
  3. Kuumenna öljy paistokasarissa. Lisää pannulla broilerinfilesuikaleet. Paista sekoitellen 6 minuuttia. Mausta kurkumalla ja suolalla. Lisää pannulle kasvikset, sitruuna kuoriraaste ja -mehu. Paista sekoitellen vielä 5 minuuttia, kunnes kasvikset ovat pehmenneet.
  4. Raasta joukkoon parmesaanijuustoa. Hienonna minttu ja lisää pannulle.

 

Testissä: Kvinoa-fenkolirisotto (G, L, V)

24 perjantai Elo 2018

Posted by in Reseptit, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , ,

kvinotto

Viime aikoina on silmiin osunut monia fenkolia sisältäviä kasvisruokareseptejä, kuten tämä testaamani kvinoa-fenkolirisotto. Alkuperäinen ohje on Suvi Rüsterin kehittämä FODMAP-resepti, joka löytyy Anna-lehden numerosta 31/2018. Noudatin ohjetta muutoin, paitsi että fenkolia en arvannut laittaa ihan niin paljon kuin ohjeessa oli. Jännittävää oli myös lisätä linssejä ruokaan, sillä ne eivät aina sovi fodmap-vatsalle. Reseptin laatija on kuitenkin vinkannut, että kun lisää tölkkilinssejä ja huuhtelee liemen kunnolla pois, niin fodmapit vähenevät. Ohjeessa on käytetty tuorejuustoa ja fetaa, jotka voi jättää ”kvinotosta” pois, ja lisätä tilalle vaikkapa kaurakermaa ja tofua. Itse käytin laktoosittomia juustoja. Tykkäsin kvinoton mausta, joskin jäin miettimään, että päälle voisi ripotella jotain säväkämmän makuisia sattumia. Mitähän ne voisivat olla?

Kuulema resepteihin ei ole tekijänoikeuksia, mutta Suvi Rüsterin luvalla tässä on alkuperäinen resepti:

Kvinoa-fenkolirisotto (G, L)

4 annosta

1 (300g) fenkoli

6 aurinkokuivattua tomaattia

1 tlk (290g) vihreitä tai punaisia linssejä

2 rkl kylmäpuristettua rypsiöljyä

2 dl kvinoaa

5 dl vettä

3/4 tl suolaa

100g maustamatonta tuorejuustoa

100g fetajuustoa

  1. Leikkaa fenkolinvarsista pari senttiä mahdollista kuivahtanuta osaa pois. Halkaise fenkolit, huuhtele kylmällä vedellä, poista kanta ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi.
  2. Hienonna aurinkokuivatut tomaatit. Huuhtele purkkilinssit lävikössä kylmällä vedellä, kunnes valuva vesi on kirkasta.
  3. Mittaa paistokasariin öljy. Lisää fenkolit, aurinkokuivatut tomaatit ja kvinoa. Paista pari minuuttia. Lisää pannulle vesi ja suola. Kypsennä keskilämmöllä poristen noin 10 minuuttia, kunnes kvinoa tuntuu pehmeältä. Jos nestettä haihtuu kasarista ja kvinoaseos kuivahtaa, lisää joukkoon 1 dl kuumaa vettä kerrallaan, kunnes kvinoa on kypsää.
  4. Lisää kasariin tuorejuusto ja linssit. Sekoita. Murustele joukkoon fetajuustoa.

Vappudonitsit ja -madeleinet (G, L)

28 lauantai Huh 2018

Posted by in Reseptit, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , , , , ,

vappu

Opiskeluissa oli donitsin kokoinen tauko ja vappu tulossa, kun jouduin – yllättäen ja pyytämättä – mainoksen uhriksi… Confettin myymälässä Palokassa on Wiltonin donitsipellit tarjouksessa ja mietin pari päivää, tarvitsenko sellaista vai en. Kävin kerran jo hypistelemässä peltiä, mutta sillä kerralla sain puhuttua itseni pois. Samalla kauppareissulla hypnotisoiduin viherpihalla magnolian taimesta, mutta onneksi järki voitti (magnolia ei selviytyisi pihallamme). Donitsipelti jäi silti kummittelemaan mieleen ja kävinkin eilen kotiuttamassa supersuloisen minidonitsipellin (pääsin myös magnolian ohi)!

Ostin vain yhden pellin, sillä ajattelin testata donitsitaikinaa kotona oleviin madeleinevuokiinkin. Ystäväni T vinkkasi minulle gluteenittoman reseptin, jota yhdistelin Confettista saamaani ohjeeseen. Tällä ohjeella saa noin 40 kpl minidonitseja:

Donitsit (G, L)

2,5 dl gluteenitonta jauhoseosta, esimerkiksi Semper Fin Mix

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

ripaus suolaa

1 dl sokeria

(sitruunan raastettua kuorta tai 1-2 tl sitruunan mehua makua antamaan)

50 g sulatettua, laktoositonta voita

2 dl laktoositonta kermaviiliä

1 kananmuna

  1. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. Voitele tai öljyä pellin kolot.
  2. Sulata voi ja anna hieman jäähtyä.
  3. Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa sähkövatkaimella kaikki ainekset sekaisin, laita pursotuspussiin ja pursota pellin koloihin noin puolen väliin.
  4. Paista noin 5-7 minuuttia 200 asteessa (paistoaika riippuu uunin tehosta, meillä 7 minuuttia on sopivampi)
  5. Kuorruta jäähtyneet donitsit esimerkiksi kastamalla ensin voisulaan ja sitten sokeri-kaneli-seokseen tai tekemällä pika-pomada: 1,5 dl tomusokeria, johon sekoita 3-4 tl vettä/sitruunamehua. Kuorrutuksen voi viimeistellä halutessaan nonparelleilla tai strösseleillä. Vain mielikuvitus on rajana 🙂

Iloista vappua! Klara vappen! Happy May Day!

Tarvikkeet on itse ostettu.

 

 

Feta-myskikurpitsa-salaatti (G, L)

23 perjantai Hel 2018

Posted by in Reseptit, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , ,

Myskikurpitsa on minulle uusi tuttavuus salaatissa. Olen sitä syönyt kasvissosekeitoissa, mutten muista käyttäneeni sitä salaattiaineksena. Tällä ohjeella mukailen ruoka-annosta, jota kokeilin Keski-Suomen Martoilla viime viikolla (sen resepti on kuulema otettu joskus kauan sitten netistä, joten alkuperää en pysty nyt jäljittämään). Harmi, että tuttavuuden solmimiseen meni näinkin kauan aikaa, mutta otetaan nyt ilo irti! Myskikurpitsa on hyvin ruokaisa ja täyttävä kasvis, mutta miedon makuinen. Se tarvitsee vähän kipakkaa potkua mausteista tai vaikkapa juustosta. Käytin fetajuustoa, kuten marttojen reseptissä, mutta silti siihen jäin kaipaamaan jotain makua. Tiedän resepteissä käytetyn mm. savupaprikaa ja ras-el-hanoutia, kuten Ripaus tryffeliä -blogissa on tehty (onpa muuten herkullisen kuuloinen ohje! Sitä on testattava). Marttalassa teimme itse kirpsakan karpaloisen salaatin kastikkeen ja se toimi kivasti. Silti edelleen jään miettimään hyviä mausteita. Kehittämisen paikka siis!

Tätä salaattia varten kuorin ja pilkoin yhden kurpitsan. Lämmitin uunin 225 asteeseen, kumosin viipaleet pellille, kääntelin öljyssä ja ripottelin vähän suolaa päälle. Paahdoin niitä ensin viitisen minuuttia, otin pellin pois uunista, kääntelin viipaleita lastalla ja murensin päälle laktoosittoman fetan (tämä toiminee myös vegaanijuuston kanssa yhtä hyvin). Pelti takaisin uuniin noin vartiksi. Tehokkaalla uunilla 20 paistominuuttia riittää. Asettelin lautasille salaattia pediksi. Käytin valmista salaattisekoitusta, jossa on mukana rucolaa, sillä sen maku sopii hyvin yhteen myskikurpitsan maun kanssa. Viinisuolaheinäkin toimii varmasti hyvin. Sitten vain lämpimät kurpitsaviipaleet päälle ja oman maun mukaista salaatinkastiketta. Vaihtoehtoisesti voi tehdä vaikka niin, että ripottelee viipaleiden päälle mielimaustetta ennen uuniin laittoa.

Olen löytänyt niin hyvän kuuloisia reseptejä täytetyistä myskikurpitsoista, joten sellaista täytyy kokeilla pian 🙂

 

Olga Temonen: Olgan vegekirja

14 keskiviikko Hel 2018

Posted by in Ajatuksia ja mietteitä, Kirja-arviot, Reseptit, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , ,

Olgan vegekirja (2017) on uudistettu laitos vuonna 2013 ilmestyneestä Emäntänä Olga -kirjasta. Suurin osa resepteistä on lakto-ovo-vegetaristeille (kananmunat ja maitotuotteet ovat mukana ruokavaliossa), mutta mukana on muutama vegaanireseptikin. Esipuheessa kirjailija kirjoittaa haluavansa kokata ”ruokaa, joka maistuu mahdollisimman monelle” (s. 9). Se onkin hyvä aikomus, etenkin kun kasvisruoka on yhä suositumpaa sekä eettisistä että terveydellisistä syistä johtuen.

Minulle kasvisruoka tuli aikoinaan 1990-luvulla tutuksi. Kaveripiirissäni oli vegaaneja, joten opin heiltä joitain perusniksejä. Banaanilettureseptistä kiitos Palokunnan mäen kämppikselleni E:lle (moni kananmunalle allerginen lapsi on saanut näistä letuista iloa) ja soijarouheeseen tutustuttamisesta Barcelonan kämppiksille S:lle ja J:lle! Espanjassa meillä oli eräänä kämppiksenä tanskalainen nuorukainen, joka oli vannoutunut lihansyöjä. Hänelle teimme kerran kepposen, jossa vaihdoimme pasta bolognesen jauhelihan soijarouheeseen. Hän söi hyvällä ruokahalulla ja kiitteli ruokaa jälkeenpäin. Paljastimme, että kyseessä olikin soijarouhe, eikä hän muistaakseni suuttunut kepposesta. Ehkä kulinaristinen horisontti avautui hieman avarammaksi!

Olgan vegekirja on jaettu kepeisiin, kattilallisiin, tuhteihin, leivottuihin, herkkuihin ja juotaviin. Jaottelu on osuva, sillä tällaisen lihaakin syövän kokkailijan mielessä on kuva kasvisruuasta, josta ei tule täyteen eikä nälkä lähde. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Mutta näiden reseptien kautta voi miettiä oman ja perheen nälkätilanteen kautta, että kuinka tuhtia ruokaa tarvitaan. Testasin muutamaa reseptiä: punajuurivuokaa, brie-juustoa uunissa, suklaa-rusinamuffineita, ananas-banaanimuffineita ja lämmintä inkivääritotia.

Vasemmalla ananas-banaanimuffineita, ylhäällä suklaa-rusinamuffineita, oikealla briejuustoa uunissa omatekoisen luomusitruunaliköörin kanssa ja alhaalla punajuurivuokaa, jota tein kaksi kertaa peräkkäin.

Resepteistä valitsin testattavakseni joko suoraan gluteenittomia tai sellaisia, jotka ovat helposti muunneltavissa sellaisiksi. Iso plussa siitä, että useimmissa ohjeissa oman kaapin tykötarpeet riittivät, eikä tarvinnut lähteä erikoiskauppoja koluamaan. Testasimme apukokin kanssa muffineita ja veimme niitä lämpimäisinä naapureillekin. Tällä kertaa muffiniuhreiksi valikoituivat eri henkilöt kuin aiemmin, sillä vähän nolottaa olla aina kiikuttamassa samoille ihmisille lämpimäisiä. Hyviksi totesivat muutkin nuo muffinit! Etenkin ananas-banaanimuffinit maistuivat.

Punajuuri-fetavuuassa oli käytetty hirssiä, mikä oli oikein miellyttävää. Hirssiä tulee käytettyä liian vähän, vaikka se on erinomainen lisuke, puuroaines ja ruuan osa. Vuoka oli minusta niin hyvää, että tein toisen satsin perään! Oli mukavaa, kun juomatkin pääsivät mukaan kirjaan. Inkivääritotia tein hieman sovellettuna perheen nuhanenälle ja tuntui maistuvan. Ja nyt laskiaisaikaan vanha kunnon ”vanhuutten” (Van Houten) kaakao on oiva juoma!

Kirjassa on kauniita kuvia Temosten kotitilalta, Marttilasta, ja tietysti resepteistä. Kun kyseessä oli uusintapainos, niin olisin toivonut typojen poistamista.

Suosittelen kasvisruokaa kokeileville ja uusia reseptejä kaipaaville. Kirjasta löytyy myös hyviä ohjeita lisukkeisiin, jos tuntuu siltä, ettei pelkkä kasvisruoka vielä täytä vatsaa.

Tässä on linkki arvioon Olgan pullakirjasta.

Kirja on arvostelukappale.

Olga Temonen: Olgan vegekirja. 159 sivua. Tammi, 2017.

Gluteeniton piparikuusi

16 lauantai Jou 2017

Posted by in Ajatuksia ja mietteitä, Recipes, Reseptit

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , ,

Viime vuosina gluteeniton piparkakkutalo on meinannut tuottaa harmaita hiuksia, joten tänä vuonna ajattelin kokeilla gluteenitonta piparikuusta, josta näin kuvan joskus viime vuonna. Tänä vuonna näin muottisetin Confettilla ja innostuin uudestaan: tätähän on kokeiltava! Jospa rakennelma pysyisi koossa ilman liisteripikeeriä?

Taikina on edelleen hyväksi havaittu ohje Gluteenitonta leivontaa -blogista. Sokerikuorrutukset ostin kaupasta. Sininen on sävyltään aika sähäkkä, mutta veikkaan, että se on tarkoitettu erityisesti Suomi 100 -teemaan. Koristelimme kuusen ”oksat” pienimmäisen kanssa ja kuusesta tulikin hieman energisen oloinen, eikä niin harmoninen mitä mielessäni etukäteen kuvittelin. Noh, ehkä ensi vuonna meillä on harmoninen piparikuusi! Pääasia, että se maistuu hyvältä ja sitä oli hauska rakentaa 😀

 

Testissä: Nikkarinvuoka (G, L)

14 tiistai Mar 2017

Posted by in Reseptit, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , ,

Iltapäivälehdessä oli vähän aika sitten artikkeli Anneli Leinon hittireseptiksi nousseesta nikkarinvuoasta. Leino julkaisi tekemästään vuoasta reseptin ja kuvan Facebookin Kotiruokaryhmässä ja päivitys sai suuren suosion. Ja mikä ettei! Itsekin makustelin reseptiä ja totesin sen kivan kuuloiseksi ja etenkin sellaiseksi, joka menisi koko perheelle. Meillä enemmistö pitää selkeistä perusmauista ja siinäpä sitä onkin välillä miettimistä, että miten päin ne perusruoka-aineet tällä kertaa lautaselle asettaisi.

Nikkarinvuoassa perusaineet ovat keitetty peruna, lenkkimakkara ja tomaatti. Niitä sitten ladotaan vuokaan riveittäin ja päälle munakerma/maitoseos. Lopputuloksen voi kruunata vielä juustoraasteella. Ajattelin, että tällä yhdistelmällä ei voi mennä pahasti metsään, eikä niin käynytkään. Hyvin vuoka maistui, joskin pienimmäinen ei tomaateista välittänyt ja sain ne sitten itse syödä. Vuoka menee lounaan tai iltaruuan ohella vaikka iltapalaksi, sillä vaikka se on täyttävää, se on yllättävän kevyttä. Vuoka on uunissa puolisen tuntia, niin sillä aikaa käy vaikka saunassa. Joissain kommenteissa on purpatettu siitä, että onhan noista tähteistä ennenkin tehty ruokaa ja kyllä minun lapsuudessa tehtiin makkaravuokaa ennen kuin makkaraa oli keksittykään, mutta minusta on vain hyvä, että simppeleitä reseptejä nostetaan esille. Vuoan jälkeen muistui nimittäin mieleeni se, ettemme olekaan pitkään aikaan tehneet lämpöisiä voileipiä. Jos joku resepti innostaa ihmisiä kokkailemaan, se on ainoastaan positiivinen asia!

Tein vuoan iltapäivälehdessä olleen ohjeen mukaan. Viipaloin 5-6 keitettyä perunaa, 4 tomaattia ja uunilenkkiä. Ladoin ne vuorotellen vuokaan ja päälle muna-kerma-seoksen. Päälle vähän juustoa – a vot!

Kinuski-suklaa-juustokakku (G, L)

30 tiistai touko 2017

Posted by in Reseptit, Yleinen

≈ 2 kommenttia

Avainsanat

, , , , ,

Kinuskisesta kinderjuusto-kakusta muokattu laktoositon ja gluteeniton kinuski-suklaa-kakku oli aikuisten suosikki.

Perheen pienimmäinen on kohta kuusi vuotta. Ei niin pieni enää! Kahdet synttäritkin on juhlittu, kolmannet ovat ensi viikonloppuna. Kahdet ensimmäiset onnistuivat todella hienosti. Salaisuutena taisi olla kaksi asiaa: voimistelurenkaat ja cocktailtikut! Ensin ongittiin jokaiselle oma mehulasi, jonka sai sitten viedä kotiin, sitten lapset herkuttelivat etupäässä tikuilla. Sen jälkeen muksut painuivat alakertaan renkaille ja aikuiset saivat kahvitella rauhassa. Siinä vaiheessa kannoin pöytään kinuski-suklaa-juustokakun – aikuisille! Näillä synttäreillä huomio oli myös tutuissa äideissä, jotta hekin saivat herkutella ja istua välillä kahvipöydässä rupattelemassa toisten äitien kanssa.

Lasten suosikit!

Juustokakkua sain maistaa eräillä synttäreillä ja se oli aivan mahtavaa. Eräs toinen ystävä jakoi samaisen kakun eli Kinuskisen kinderjuusto-kakun kuvan somessa ja häneltä sain linkin reseptiin. Resepti on peräisin Ruususuu & Huvikumpu-bloggaajalta. Meillä kun tarjottavat ovat laktoosittomia ja gluteenittomia, niin jouduin muokkaamaan reseptiä hieman. Kinder-suklaa on ihanaa, mutta sisältää laktoosia, niin jouduin sen jättämään pois. Muutenkaan laktoosittomia pääsiäismunia, joita alkuperäisessä ohjeessa käytettiin, ei juurikaan ole. Onneksi lähimarketin hyllyltä löytyi laktoositonta Brunbergin maitosuklaata, jota sitten raastoin täytteeseen mukaan sekä päälle koristeeksi. Sokerin ohjeesta olisi melkein voinut jättää pois kokonaan, sillä nyt laitoin vain lusikallisen ja silti kakku oli imelää. Silti ihan taivaallisen hyvää ja se sai paljon kehuja! Joten kiitos ihanasta reseptistä, tätä kakkua tulen tekemään toistekin! Plussaa myös siitä, ettei tarvinnut paistaa uunissa eikä käyttää liivatteita. Syötävät kakunkoristeet löytyivät lelukaupasta. Ne sisältävät laktoosia, mutta ne pystyi helposti ottamaan pois kakunpalasen päältä. Keksipohjan keksit vaihdoin gluteenittomiin digestive-kekseihin.

Mustikka-suklaamoussekakku (G, L)

02 tiistai touko 2017

Posted by in Reseptit, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , ,

Tämän suklaisen ja tuhdin kakun resepti on peräisin Onnelin pikku keittiö -blogista. Oikeastaan yhdistelin kahta reseptiä, koska toisessa kakussa pohja paistettiin uunissa ja halusin kokeilla keksipohjaa. Yhdistelmä on melkoisen -TON eli gluteeniton, laktoositon ja kananmunaton.

Kakku oli helppo tehdä. Suurin haste oli saada samperin Kolakeksit murusiksi, mikä onnistui lihanuijan kanssa kohtuullisesti. Alpro:n vispautuva soijakerma toimi todella hyvin, vispautui nopeammin kuin tavallinen kerma. Hyvä kokemus siis! Kakku oli todella herkullista ja riittoisaa: se on niin tuhtia, että ihan pieni pala riittää. Tämä on hyvä vaihtoehto äitienpäiväkakuksi 🙂

Perunavelli (G, L) – Potato puree soup (gluten and lactose free)

06 torstai Huh 2017

Posted by in Recipes, Reseptit, Yleinen

≈ Jätä kommentti

Avainsanat

, , , , , , , ,

Lapsuudenherkku perunavelli palasi ruokalistallemme. Hyvää! - Potato puree soup. Simple and tasty!

A-luokan lihansyöjä oli saanut lounasravintolassa hyvää pekoni-perunakeittoa ja toivoi, että sitä voisi saada kotonakin. Annoin vihjeen jäädä hautumaan ja mietin, että eipä ole tullut pitkään aikaan tullut tehtyä pottuvelliä. Siitä on jäänyt hyvä lapsuusajan makumuisto mieleen. Miksipä ei? Hommasin jauhoista perunaa, kuorin, keitin, muussasin ja lähdin lisäämään nestettä, tässä tapauksessa sipulin makuista ruokakermaa, sitten maitoa, kunnes soppa oli koostumukseltaan sopivan oloista. Paistoin myös pekonisiivuja rapsakoiksi ja niitä sitten sai halutessaan murentaa keiton päälle.

Hyväähän se oli. Tosi hyvää. Sitten selvisi, että se ravintolan keitto olikin ollut ihan toisenlaista, mutta itse kuvittelin sen mielessäni tällaiseksi. Ei itse asiassa haitannut yhtään, päinvastoin, olen tosi tyytyväinen, että lapsuuden herkkuruoka palasi ruokalistallemme!

Keittoa/velliä on helppo muokata. Kasviskermaa käyttämällä siitä saa vegaanisen. Tuoreilla yrteillä, tai kuivatuilla, ja mausteilla voi muokata makumaailmaa. Tätä on helppo varioida ja on helppoa kuin heinänteko 🙂

Perunavelli

2 kg jauhoista perunaa

(kasvis)ruokakermoja tai -maitoa

suolaa

***

Potato puree soup is one of my favourite dishes from childhood. It´s simple, tasty and easily variable. You can add fried and crumbled bacon on top or use veggie creams and milks to make it vegan. Herbs and spices – you name it!

All you need is about 2 kg potatos, preferably a variety that´s good for mash, milk and salt. Peel and slice the potatos, cook until done, pour out most of the water, mash the slices and start adding cream/milk until the soup is to your liking. Add salt, spices or herbs.

Simple and tasty 🙂