Avainsanat
antropologia, Digikunnailla, etnologia, graduseminaari, Jyväskylän yliopisto, pro gradu
Toukokuu on kääntymässä pian viimeiselle viikolle. Kalenterissa on ollut melkein joka päivälle jotain ylimääräistä tekemistä, kuitenkin kivaa sellaista. Olemme saaneet nauttia kesäisistä keleistä ja perheen Kohta Koululainen on uinut järvessä tuntikaupalla. Olemme tehneet pyöräretkiä ja ehtineet tavata ystäviä ja sukulaisia. Olemme käyneet tutustumassa kouluun ja viettäneet eskarin kevätjuhlia. Haikealta tuntuu, että eskaria on enää neljä päivää jäljellä ja sitten päiväkotiura on ohi. Nopeasti ne vuodet vierivät ja kuten naapuri totesikin, että niiden vierimisen huomaa lapsista, ei aikuisista.
Mukavat tekemiset antavat voimia viimeisiin kevätrutistuksiin, -väsymyksiin ja -allergioihin. Loppukeväästä meillä on aina juhlaputki päällä, kun on kummankin vanhemman synttärit (tänä vuonna ei pyöreitä vuosia), toisen nimpparit, hääpäivä, äitienpäivä, vappukin siellä välissä, kevätjuhlia (tänä vuonna ei olekaan kenenkään yo-juhlia) ja tärkeimpänä perheen pienimmän synttärit. Niin, ja sitten on arki ja kouluhommat. Täyteistä ja tiheää, mutta kuitenkin ihanaa. Sellaista, että muistot haluaa pullottaa ja pimeänä, kylmänä talvi-iltana avata sen, ihastella valoa, vehreyttä, värejä ja ihanaa tuomen tuoksua.
Kaiken keskellä gradukin edistyy. Nyt, kun se on loppumetreillä, sivumäärä ei juurikaan lisäänny, mutta analyysi täydentyy ja kiemuraiset ajatuskuviot toivottavasti suoristuvat. Olen pitänyt kovasti työskentelyn prosessiluonteesta ja ajatuksesta, että gradua työstetään pala kerrallaan. Luku kerrallaan palautan tekstiä ohjaajalleni kommentoitavaksi. Tälläkin hetkellä yksi luku odottaa kommentteja, seuraava on työn alla ja viimeinen, päätelmäluku, odottaa hiomista. Graduseminaari oli mielenkiintoinen erilaisine aiheineen ja näkökulmineen. Se myös toi sosiaalisuutta yksinäisen puurtamisen keskelle. Välillä koko gradu ja yksin opiskelu kyllästytti, joten ilmoittauduin kolmelle viestinnän kurssille. Paitsi että ne tukivat ja motivoivat gradun kirjoittamista, ne muistuttivat siitä, että opiskelu voi oikeasti olla kivaa ja hauskaakin. Yhden kurssin harjoituksena perustin gradublogin Digikunnailla (se todennäköisesti tulee olemaan myös graduni pääotsikko), jonne kirjoittelen kuukausittain graduuni ja opiskeluuni liittyvää tämän ja ensi lukuvuoden ajan. Tämän hetkinen kurssi Gradun viimeistely on nimensä mukaisesti opinnäytteen viimeistelyä. Kesäkuun lopussa päättyvä kurssi antaa tukirakennetta loppurutistukseen ja uskoa siihen, että kyllä se siitä valmistuu. Ja valmistuukin. Samalla nautitaan alkukesän kukkaloistosta ja kesäjuhlista 🙂 Iloisia ja aurinkoisia kesäpäiviä itsekullekin!
